Luopumisesta
Siirryimme menneellä viikolla virallisesti syksyn puolelle syyspäiväntasauksen myötä. Kuin tilauksesta myös sää tuntuu muuttuneen syksyisen raikkaaksi. Etelä-Suomea myöten on koettu ensimmäisiä kuulaita aamuja lämpötilan painuttua muutama yönä monin paikoin pakkasen puolelle. On tullut aika luopua kesän lämmöstä ja toivottaa tervetulleeksi kylmempi ja tuulisempi säätyyppi.
Kylmän myötä luonto luopuu kukoistuksestaan ja alkaa kääntyä levon puoleen. Puut laskevat armollisesti irti lehdistään ja päästävät ne syystuulen vietäviksi. Kuivuneet kukkavanat karistavat siemenensä syksyn kosteaan maahan odottamaan seuraavaa kasvukautta. Kasvit ja kukat laskastuvat ja kuivuvat kauniiksi talventörröttäjiksi tai maatuvat maahan syyslehtien mukana muuttuakseen maan pieneliöiden avulla taas ravinnoksi seuraavan vuoden kasvulle. Oravat ravaavat touhukkaina puiden runkoa ylös alas piilotellen syötävää talven varalle. Muuttolinnut kerääntyvät valtaviksi parviksi odottamaan suotuisaa pohjoistuulta suunnatakseen sen voimin kohti etelää. Koko luonto kuiskii viestiä luopumisesta.
Näin tällä viikolla tällaisen pohjatuulen saatteleman satapäisin kurkiparven kaartelevan korkealla taivaankannella. Näky ja ääni, joka tuosta majesteettisesta lintuparvesta lähti, oli mykistyttävän kaunis. Se liikutti minua voimakkaasti ja nosti esiin luopumisen haikeutta. Annoin kyynelten virrata, tunteen nousta ja laskea. Hyvästelin lintuja ääneen ja toivotin ne haikein mielin tervetulleeksi taas ensi keväänä. Tuon lintuparven näkeminen muistutti silmänräpäyksessä elämän syklisyydestä ja kaikesta siitä, mitä koko vuoden tai elämänkiertoon liittyy. Se nosti pintaan jostain syvältä minusta ikiaikaista syksyistä surua, joka mielestäni luontaisesti tähän vuodenaikaan liittyy. Siirtymät ja muutokset eivät aina ole helppoja eikä niiden tarvitsekaan olla. Myös muutoksiin liittyvät tunteet voivat olla vaikeita muttei muutoksia tuntematta tarvitse kohdata.
Kiinalaisessa lääketieteessä loppukesä on maa elementin aikaa. Korjaamme silloin satoa niin konkreettisesti kuin kuvainnollisesti. Olemme toimeliaita, kesän ravitsemia ja alkuvuoden aikana kypsyneet tekomme ja ajatukset kantavat nyt hedelmää. Kyse voi olla konkreettisesta tai henkisemmästä sadonkorjuun ajasta. Elementti teoriaa myötäillen maan mukanaan tuomat tunteet ovat rauhallisuus ja juurtuneisuus silloin kun olemme tasapainossa ja toisaalta huolehtiminen, murehtiminen ja asioiden yliprosessointi, silloin kun maa elementti meissä joutuu epätasapainoon. Monella meistä lomalta työhön siirtyminen voi viedä ajatukset ylikierroksille. Tämä epätasapaino voi myös ilmetä vatsan ongelmina. Ruoka ei tunnu sulavan tai vatsassa on ilmaa. Loppukesään on hyvä lisätä juurruttavaa ja lämmittävää ravintoa ja huomioida tasapainon luominen ja juurtuminen myös liikunnassa. Rauhallinen luontokävely ja luonto- sekä maayhteyden vahvistaminen ovat omiaan lisäämään kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Elementtiteorian mukaan syksy aloittaa metallielementin ajan. Säätyyppi vaihtuu kuivaan ja kylmempään ja muutoksen aistii myös ilmassa. Tuulissa on rajua voimaa, joka helpottaa luopumista. Myös meille ihmisille syksy on irti päästämisen ja luopumisen aikaa. Kun olemme tasapainossa luopumisen kanssa, tunnemme olomme vahvoiksi ja koemme elävämme arvojemme mukaista elämää. Metalli elementin epätasapaino voi puolestaan ilmetä surumielisyytenä, haluttomuutena päästää irti tai voimallisena haluna omistaa ja kontrolloida. Pysähdy hetkeksi pohtimaan sitä, mistä elämässäsi voit laskea jo irti. Nyt voi olla oikea aika tehdä se syyssiivous, jota olet mielessäsi pitkään pyöritellyt. Etenkin jos koet syksyn kiireisenä ja stressaavana voi olla tarpeen tarkastella luopumisen tematiikkaan. Mitä ei kannata enää kantaa mukana? Se voi olla jotain konkreettista kuten kaapin perällä tai huoneiden nurkissa pyörineet turhat tavarat, turhan työtehtävät, jotka olisi aikaa sitten pitänyt delegoida tai jotain henkisempää, kuten ajatukset, uskomukset tai tottumukset, jotka eivät enää ole osa todellista sinua.
Muutosten ja niiden mukanaan tuomien tunteiden vastustaimisella on seurauksensa. Elämästä tuntuu tulevan raskaampaa ja vastentahtoista. Alas painetut tunteet kiristyvät kehoon. Sidomme turhaa energiaa vastustukseen, kun helpompaa olisi vaan laskea irti. Huomaatko kesän jälkeen alkavasi kerätä tunne- ja työkuormaa hartialinjaan? Vanhoista, automaattisiksi elämän muokkaamista reaktioista pois opettelu vie aikansa. Minäkin tapaan yhä ja edelleen nostaa hartioita huomaamattani syksyn myötä korviin tai pahimmillaan jännitän hartialinjaa, kunnes korvissa soi ja tinnittää. Siksi olen huomannut tärkeäksi lisätä kehotietoista liikettä syksyihin. Myös kehon päivittäinen lempeä huomiointi on tullut iän myötä tärkeämmäksi. Lyhyet pysähdykset itsen ja oman kehon äärelle pitkin päivää auttavat pysymään rennompana.
On voitava luopua saadakseen jotain uutta tilalle ja voidakseen uusiutua. On voitava luopua levätäkseen. On voitava luopua, koska se on elämään sisäänkirjoitettu asioiden luontainen järjestys. Osaatko sinä jo laskea irti lempeästi ja ilman vastustusta? Oletko tietoinen siitä, miten kehosi reagoi, kun vastustat muutosta ja toisaalta, miltä se kehossasi tuntuu, kun virtaat elämän kanssa samaan suuntaan? Mistä sinun olisi hyvä päästää irti? Pysähdy itsesi ja teeman äärelle, jos tunnet sen puhuttelevan sinua juuri nyt.